Tapio Mikko Perttunen
Lapsuus
Tapio syntyi 05.11.1956 Pelkosenniemellä Lapissa. Heti syntyessään poika pääsi lehtikuviin, oli nimittäin ensimmäin lapsi, joka syntyi Pelkosenniemen uudessa sairaalassa. Tapion synnyinkoti sijaitsee Saunavaaran kylässä, Kemijoen rannalla, 8 km Pelkosenniemeltä Kemijärvelle päin. Lapsuudenkodissa Kaisa-äiti hoiti lehmiä ja Mikko-isä poroja muun maa- ja metsätalouden lisäksi.
Tapiolla on yksi veli Eero, joka nykyään asustaa kotitilaa ja toimii Suomen Hippoksen piiriagronomina. Tapio oli erittäin vilkas lapsi, josta sukulaiset vieläkin muistelevat hauskoja tarinoita. Lapsuuden kesien kohokohtia olivat lomareissut äidin sukulaisten luo Toholammille ja vähän isompana tietysti ravireissut. Tapion isällä oli aina suomenhevosravureita, joten raviurheilu on kuulunut hänen elämäänsä jo pienestä pitäen.
Nuoruus
Tapio oli kova urheilemaan ja pelaamaan pelejä kylän poikien kanssa. (epävirallinen seuran nimi “Saunavaaran Sahtiveikot”) Talvisin hän luonnollisesti harrasti laskettelua läheisellä Pyhätunturilla. Koulukäynti ei erityisesti innostanut, mutta koulu tuli käytyä kunnialla läpi.
Raviurheilu kiinnosti kovasti ja ravikortin Tapio ajoi heti 16-vuotiaana.Ensimmäisen startin hän ajoi isänsä Ponnettarella juhannuksena -73 ollen 4. ja neljäs startti Kurtakossa toi ensimmäisen voiton. Polte ravimaailmaan oli kova ja niin Tapio lähti Ypäjälle Hevostalouskouluun.
Tämän jälkeen oli armeijan vuoro ja Niinisalon Eläinlääkintäkoulu tuli käytyä Antero Tupamäen opettaessa siellä. Armeijan jälkeen isä odotti pojan jo jatkavan kotitilalla poroisäntänä, vaan toisin kävi. Kun tuli kavereilta tietoa, että Petäjävedellä olisi MI-tallilla valmentajan paikka avoinna, päätti Tapio lähteä käväisemään vielä”mutkan etelässä”, ennenkuin asettuu kotitilalle…mutta samalla reissulla hän on vieläkin.
Tallipoikana
Ensimmäinen työpaikka hevoshommissa oli MI-Talli, jonka maaseutu- tallilla Petäjävedellä Tapsa työskenteli. Joskus hän muistelee, ettei se alku ollut helppoa. Talliin ei tullut sähköä eikä vettä, joten innostusta kysyttiin, kun yöllä raveista tullessa taskulamppu hampaissa piti ruokkia hevoset. Työ helpottui, kun Tapsa pääsi Killerjärven ratatallille ja pärjäsikin MI-tallin kilpahevosilla mm. ruuna So-Solla ja MI Bulanolla. Mainittakoon, että So-Soon oli rakastunut eräs pikku tyttö, joka innokkaasti kävi tallilla, hän oli Pirjo Vauhkonen.
Joulukuussa -79 Tapsa vaihtoi työpaikkaa ja muutti Pihtiputaan Muurasjärvelle Kaipaala-talliin valmentajaksi. Kaipaala-talli omistaja Ismo Järvenpää oli rakentanut uuden nykyaikaisen tallin ja satsasi hevosiin. Tallin hevosten lisäksi Tapsalla oli siellä myös muutamia vieraiden hevosia valmennuksessaan. Läheiset muistavat, kuinka Tapsa Muurasjärvellä ollessaan oli sanonut, että joskus hänestä tulee vielä yksi maan kärkivalmentajista, niin kuin esim. Pekka Korpi. Läheiset myös kertoivat ajatelleensa, että kylläpä pojalla on kovat luulot itsestään!
Oma Talli
Oman tallin perustamista Tapsa alkoi suunnitella, kun MI-talli halusi luopua Killerjärven talliyksiköstään. Sen Tapsa vuokrasi 6/-81 ja aloitti oman valmennustallin pidon 25-vuotiaana. Hyvän sysäyksen oman talli pidolle antoi Kuningatarkilpailun voitto Mikko-isän Hipolla Oulun Kuninkuusraveissa 1981.
Talli täyttyi nopeasti ja Tapio vuokrasi myös maaseututallin. Sen paikka vaihtui monta kertaa, koska sopivaa oli hankala löytää, toimivin systeemi oli loppuaikoina Ahokkaan tallin alivuokralaisena Laukaassa.
Killerin tallissa toiminta jatkui marraskuuhun 1983, jolloin Tapsa sai vuokrattua Jokimaan raviradan uuden tallin, josta käytiin tiukka kilpailu Veijo Heiskasen kanssa. Asuinkunnaksi tuli Orimattila Lahden vierestä, koska kunnanisät alkoivat toteuttamaan sinne hevosvalmennuskeskusta, johon luvattiin rakentaa uusi talli Tapsan käyttöön. Orimattilalainen Veijo Toivonen auttoi myös kovasti, jotta toiminta saatiin alkuun Orimattilassa. Osa Veijon tallista oli monta vuotta vuokralla maapaikkana.
Vuosien varrella Tapsa on ollut vuokralaisena melkein jokaisessa hevoskylän tallissa, kunnes vuonna 1988 hän osti sieltä omakseen Thomas Abranof Stablen rakennuttaman hirsitallin. Tallissa oli 37 karsinaa ja vuonna 2001 pihavarastoon rakennettiin vielä 10 karsinan pikkutalli.
1. Startti
6/1973 Ponnettarella Sodankylässä
Parasta työssä
Voittaminen ja kun näkee valmentamansa varsan kehittyvän hyväksi ravuriksi.
Uran kohokohta
Ravikuningatar Hipo -81, Saran Salaman suurkilpailuvoitot
Menestyshevosia
Einarsin, Hipo, Call Me, Dramatic Kemp, Kiikku’s Kid, Suvin-Sälli, Saran Salama, Kenti Kemp, Hakki Kemp, Exquisite Lady, Quattro Laukko, Yahuu Hoss, Tapsan Tahti, Vixeli, Suven Sametti.
Saavutuksia
- Einarsin: Kriterium -83, Suur-Hollola-Ajo -84, St. Leger
- Hipo: Ravikuningatar -81, PM-mestaruus
- Saran Salama: 4 x SH-Suur-Hollola-ajo, Ravikuningas 2006-2008, Erkon pokaali, Suurmestaruus, Olympia-ajo, Karjala-ajo, Tähtisprintteri, Gullsprint / TGN-sprinten, Pelimanni-ajo
- Yahuu Hoss: St. Leger
- Vixeli: Kuninkuusravien 3100m ylivoimainen voitto, Kirppu-ajo, Kuusivuotiskunkku, 2. Derby, Varsakunkku, Tawaststjernan muistoajo
- Suven Sametti: Ravikuningatar -21, Tammaderby, Villinmiehen tammakilpa
Lisäksi: Kymenlaakso-ajo -88, -94, -97, Kultakenkä -89, Villimiehen tammakilpa -93, -95, -01, SH-Derby -87, Kasvattajakruunu x 2